Keskustelu generatiivisen tekoälyn tuottavuusloikasta käy kuumana. Useat julkaistut tutkimukset osoittavat kiistatta, että generatiivisella tekoälyllä voi saavuttaa merkittäviä etuja yritysten asiantuntija- ja toimistotyössä. Mutta kuka lunastaa tekoälyn käytöstä syntyneen tuottavuushyödyn?
Generatiivisen tekoälyn hyötyjen suuruusluokka voi eri raporttien mukaan olla arviolta 20–40 %, mikä voi vapauttaa asiantuntijoilta jopa 1–2 työpäivää työaikaa viikossa, toki toimialasta riippuen. Ensimmäisenä tuottavuutta on haettu muun muassa kirjoitus- ja analyysityöstä, ongelmanratkaisuun liittyvästä työstä sekä erilaisista asiakaspalvelutehtävistä.
Tekoälyn ympärillä käytävä keskustelu otti lisää kierroksia kesän aikana, kun amerikkalaiset investointipankit julkistivat edellä mainitusta poikkeavia analyysejaan, joiden mukaan tekoälyyn tehtävät investoinnit antavat odottaa niistä odotettavia tuottavuushyötyjä vielä pitkään.
Vaikka generatiivisen tekoälyn käyttöä yrityksissä vasta toistaiseksi opetellaan, ja vaikka hyötyjen realisoinnissa voi kestää, voidaan jo nyt olettaa, että asiantuntijoiden työaikaa säästyy merkittävästi, kun he jatkossa työskentelevät yhteistyössä teknologian kanssa. Tämä aikahyöty voi tuoda merkittäviä muutoksia yrityksen toimintaan, mutta sen hyödyntäminen vaatii tietoista suunnittelua ja johdon aktiivista otetta.
Mihin generatiivisesta tekoälystä saatu hyöty kohdistuu?
Tekoälyn tuottavuuslupaus ei realisoidu ilman johdon strategista harkintaa siitä, miten vapautuva työaika ja syntyvä tuottavuushyöty allokoidaan organisaatiossa uudelleen. Ilman johdonmukaista ohjausta vapautunut aika voi kulua tehottomasti tai jopa haitallisesti yrityksen tavoitteiden näkökulmasta.
Mahdollisia kehityskulkuja on useita:
- Hyöty katoaa: Jos hyötyä ei aktiivisesti johdeta, se ei realisoidu. Henkilöstön säästynyt aika voi kulua esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksiin tai vaikkapa tilalle keksittyihin uusiin työtehtäviin, jotka eivät lainkaan tue yrityksen tavoitteita. Tämä on tilanne, jota harva yritys haluaa.
- Kannattavuus edellä: Hyödyn voi suunnata kannattavuuden parantamiseen. Tämä voi tarkoittaa nykyisten työtehtävien tekemistä pienemmällä porukalla (=henkilöstövähennyksiä tai työvoimapulan kuromista kiinni) tai yrityksen liiketoiminnan kasvua ilman, että lisärekrytointeja on tarpeen tehdä. Tällöin tuottavuus per henkilö paranee, samalla myös liiketoiminnan kate.
- Kasvu edellä: Hyöty voidaan käyttää myös yrityksen kasvun edistämiseen. Säästynyt työaika voidaan ohjata kasvuhankkeisiin tai vaikkapa asiakkaiden palvelun parantamiseen, mikä edistää liiketoiminnan kasvua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Tällöin siis säästynyt resurssi ikään kuin ”uudelleeninvestoidaan” uuden liiketoiminnan mahdollistamiseen ja rakentamiseen.
- Asiakas korjaa hyödyn: Lisäksi yritys voi antaa hyödyn asiakkailleen hintojen alentamisen kautta. Tämä on toimiva vaihtoehto, jos yritys hakee kilpailluilla markkinoilla aggressiivisella hinnoittelulla lisää markkinaosuutta. Tähän liittyy kuitenkin riski toimialan hintojen rapautumisesta, jos kaikki muutkin alan toimijat tehostavat toimintaansa generatiivisen tekoälyn avulla ja lähtevät mukaan hintakisaan.
Generatiivisen tekoälyn hyötyjen johtaminen on vasta tekemässä tietään johdon agendalle, eikä siihen ole valtaosassa yrityksiä vielä panostettu riittävästi. Tuoreen Yhdysvalloissa Fortune 500 -yrityksille tehdyn selvityksen mukaan alle 50 % yrityksistä kykenee riittävän hyvin mittaamaan generatiivisen tekoälyn ROI:ta, ja monille investoinneista saatavat hyödyt ovat edelleen enemmän uskon kuin järjen asia.
Hyötyjen johtaminen on strateginen kysymys, jonka tulisi kiinnostaa yrityksen koko johtoryhmää. Sillä on vaikutuksia talousjohtajalle muun muassa kasvun ja kannattavuuden näkökulmasta, henkilöstöjohtajalle muun muassa toimintatapojen ja osaamisen näkökulmasta, sekä kaupalliselle johtajalle esimerkiksi ansaintamallien ja liiketoimintamallien osalta. Tuoreen selvityksen mukaan pohjoismaalaisista yrityksistä kuitenkin vain 15 %:lla on toistaiseksi tekoälystrategia, mikä ei ole optimaalinen tilanne: riskinä on tietoisten valintojen puute ja yritysten ajelehtiminen tilanteesta toiseen.
Sitä mukaa kun generatiivisen tekoälyn käyttö siirtyy yksittäisistä ensimmäisistä piloteista kohti laajempaa koko yrityksen tason implementointia, myös hyötyjen johtamisen kysymykset nousevat keskeisiksi. Generatiivisen tekoälyn mahdollistama tuottavuusloikka on mahdollinen vain niissä yrityksissä, joissa hyötyjä johdetaan aktiivisesti.
Tähän yritysjohdon kannattaisi herätä jo nyt.
Kun generatiivisen tekoälyn myötä hyötyä syntyy, mitä sille hyödylle teemme?
KTT Mika Ruokonen on digitaalisen liiketoiminnan pitkän linjan ammattilainen, jolla on laaja-alainen kokemus digitaalisesta murroksesta, ohjelmistoliiketoiminnasta sekä datasta ja tekoälystä. Mika on tyypillisesti apuna silloin, kun yritysjohto haluaa lähestyä uusia teknologioita strategian, johtamisen ja liiketoiminnan uudistamisen näkökulmista.
